Veljeksen saatua purut pusseihinsa vanhemmalta puolelta aloin minä purkamaan välikattoa. Puukkosahailin rakenteiden sisään menevät laudat poikki ja hakkasin vasaralla ja sorkkaraudalla laudat ja niiden tukirakenteet irti. Tila avartui ihan merkittävästi tästä, kannatti vaikka vielä pari päivää sitten arvoinkin koko jutun toteuttamista. Samalla sattui ensimmäinen pienehkö työtapaturma: yksi välikaton laudoista tipahti suoraan päähän, minä pölhö sahasin muuten irrotettua lautaa toisesta päästä puukkosahalla irti. Onneksi naulapuoli oli oikeaan suuntaan!
 |
| Katolla. |
 |
| Ilman kattoa. |
 |
| Tuleva nukkumaparvi. |
Katon purkuun ei lopulta mennyt tuntiakaan, mutta samalla selvisi ettei latarakenteisen puolen seinissä olekaan eristeitä!! Herranen aika sentään, onneksi tämä tuli huomattua! Seinissä on kymmenen sentin ilmarako, huokolevy, viiden sentin villa tungettuna lautakoolauksen väliin eli noin kahteen senttiin ja päällä kovalevy. Tämä tarkoittaa vähän lisäpurkua, ylimääräisiä koolauksiakin varmaan ja lisäkulunkeja eristeistä.
 |
| Tyhjää täynnä, ei höyrynsulkua, paperia tai mitään muutakaan. Voi morjes sentään! |
Puruhelvetin lisäksi askartelin kuistin levytys-/ eristyskuntoon, tuin vanhoja rakenteita ja tein ovelle asiallisen paikan. Lisäksi tuli kiillotettua hella joka näyttää nyt mustan sijaan kauniin antiikkiselta. "Täysin kärytön" tahna tosin päästi sisuksistaan ihan helvetillisen käryn, mutta onneksi oli ulkohommia pariksi tunniksi. Näppärästi paku on tosiaan täynnä purusäkkejä eikä kaatis taida olla huomenna auki. Koitetaan ehtiä maanantaina, eikun sekin pyhä, tiistaina siis tyhjentämään työpäivän ja kaupunginhallituksen kokouksen välissä.
Ai niin, puukkosaha levisi. Liipaisin ei mene kunnolla pohjaan ja päästä lähti irti yksi tukiiitti. Johan se ehti tunnin verran käytössä olemaankin! Perhana, sen siitä saa kun ostaa halpaa. Ajeluihin meni taas1,5 tuntia ja remppaamiseen ynnä työkalujen etsimiseen aamulla seitsemisen tuntia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti