Pakollisia remppahankintoja - Transportteri ja puukkosaha

Remppaamisen suhteen välipäivä. Alunperin piti lähteä Orivedelle katsomaan yhtä Ducatoa ja mahdollisesti Transportteriakin, mutta vilkaisin vielä aamulla nettiauto.comin tarjonnan ja löysin uuden Transun Ikaalisista. Hintapyyntö oli vain 1500e ja auto näytti ulospäin olevan erinomaisessa kunnossa. Siis toki huomioiden syntymävuosi -95, eli olihan siinä pari naarmua ja vähän ruostettakin ovissa.

Soitto emännän veljelle joka lähti apukuskiksi, käynti automaatin kautta ja kohti Ikaalisten perämetsiä. Pitkän jurmuuttamisen jälkeen saavuimme mestoille. Koeajo ja oikeastaan kaikki muukin vaikutti todella hyvältä. Auto oli ollut 11 vuoden ajan samalla autopuolen amisopella, vaikutti että ihan kaikki huollot ja vähän ylimääräisiäkin, oli ajallaan tehty ja löytyi vielä ensi kesäksi kelpaavat renkaat vanteilla.

Tinkivaraa ei löytynyt sitten millään, mutta pakkohan se oli ostaa. Erinomainen löytö, ainakin näin tuoreena omistajana vaikuttaa siltä. Kulta Pizza-Grillin rullakebabin kautta kotiin.

Illalla kävin vielä hakemassa Tokmannilta halpismallin puukkosahan, vaikutti tosin kohtuullisen jämerältä laitteelta halpikseksi. Puukkosahaa harvoin tarvitaan, mutta se on moniin työvaiheisiin käytännössä ainoa toimivatyökalu. Sillä pystyy näppärästi mm. katkaisemaan ovenkarmien kiinnitysnaulat tai -ruuvit, sahaamaan metallia ja puuta kohtuullisen ahtaissakin paikoissa ja hoitamaan monia sahaustöitä paljon manuaalisahaa näppärämmin. Lisäksi kahvipannupuuliedelle ja muutama nippu Catin sukkia reikäisten tilalle. Ei oikein tahdo muut sukat kestää kovaa käyttöä.

Ps. Myydään viaton Corolla, hinta jossain parin tonnin nurkilla. Katsastettu, kahdet renkaat. Ei mitään isoja vikoja, etuvaloja tarttis vähän säätää ja fiksata.

Hyviä yllätyksiä plus tasoitushelvetti edessä.

Tänään taas kuusi tuntia mestoilla. Aloitin muovimaton irrottamisella: pari tuntia piti puhista, mutta siitä saa vielä ihan loistavan lattian! Kuumailmaa varovasti ja lastaa tiukoissa paikoissa kaveriksi. Liima jäi lattiaan kiinni ja siitä sekä lakasta lähtee uskomaton käry lämmitettäessä. Päänsärky on taattu, luultavasti tulee kaupanpäällisinä joku syöpä ja älykkyysosamääräkin lähtisi jyrkkään laskuun. Tökötit lähtisi kyllä kuumailmapuhaltimella ja lastalla pois, mutta pääseeköhän helpommalla jos suoraan hioo vai tarttuuko Bostikki paperiin? Lautarakenteisen puolen lattian alta paljastui hyväkuntoiset villaeristeet, pääsin katselemaan niitä ryömintätilan kautta. Hieman pelkäsin kumisevan lattian olevan kokonaan eristämätön.

Lattian lisäksi tuli revittyä irtonaiset tapetit lähes kokonaan pois seinistä. Alta paljastui huonosti asennettu lastulevy jonka päälle ei oikein voi maalata eikä tapetoida laadukkaasti. Tämä vahvisti sen, että koko kämpän seinät ja kovalevytetty kattokin on pakko levyttää. No, onneksi tölli on pieni eikä kovin montaa saumaa tarvitse tasoittaa ja nauhoittaa. Tasoittaminen on ehkä kauheinta hommaa heti tapettien repimisen jälkeen. Tai lähinnä siinä tapauksessa, että haluaa tehdä asiallista jälkeä eikä saumat repsota. Tämä levyhässäkkä aiheuttaa tietysti senkin, että melkein uudet pinta-asennetut sähköt menevät uusiksi. No, tulipahan nekin purettua samaa vauhtia. Tullee uppona mahdollisuuksien mukaan jatkossa.

Päivä meni vähän riipiessä pikkuhommia: ulkovuoren pehmeät osat on ainakin puoliksi revitty irti, puuhellan jumittunut pelti fiksattu, yhtä ikkunaa entrattu että menee kiinni, vintillä mietitty nukkumatiloja ja läpivientiä alakerrasta sekä pohdittu kuistin muuttamista kylppäriksi, ulko-oven siirtoa talon päädyn ikkunan paikalle ja nykyisen talon päässä olevan puuvajan muuttamista huoneeksi. Ulkovuori osoittautui huomattavasti parempikuntoiseksi kuin olin luullut. Talon etupuoli menee kokonaan uusiksi, mutta muuten selvinnee parin laudan vaihtamisella per seinä.

Naapurinsetä kävi ihmettelemässä aiheuttamaani meteliä ja morjestamassa. On kuulemma nuohooja ja nuohonnut piipun viimeksi. Kertoi saman kuin minäkin tiesin: piipun päästä on pari hormienvälistä tiiltä irti. Tiesi myös kertoa, että talossa on tosiaan asunut perheitä, poikamiehiä ja pariskuntia. Tämä on aika merkittävä tieto, vaikka samoin tulkitsin virkamiehen puhelinlausuntoakin ennen kauppoja. Eli omakotitaloahan tässä rempataan eikä mitään kesämökkiä!

Naapurismies tiesi myös kertoa, että muutaman kymmenen metrin päässä on kaupungin vesi ja viemäri. Liittyminen maksaisi noin 10000e. Iso summa, mutta toisaalta menee sitä rahaa kaivon puhdistamiseen ja umpikaivoihinkin aika reilusti. Jää harkintaan mitä asian kanssa tehdään, mutta kyllähän tuo houkuttelisi. Naapurinsedän poika tekee kuulemma kaivuuhommia ja pitää majaansa ihan vieressä, tätä pitänee käyttää hyväksi jossakin vaiheessa.

Loppuun pakollinen makkarakuva, tällä kertaa puuhellan loimussa paistaen. Ja pelti irtosi näppärästi sorkkaraudalla, ei pääse lämmöt karkaamaan! Kotimatkalla taas pilkkosen pimeää. Joku oli töytäissyt peuraa pakullansa. Peura seisoi kiltisti pellolla auton vieressä vaikka ilkeä poliisisetä yritti sokaista sen tuhdilla taskulampullaan. Ei ainakaan ihmisuhreja, vilkkuja yksi.

Hiirenpaskaa suussa ja korvissa

Tänään meni kuusi tuntia remppaillessa ja taas 1,5 tuntia matkoihin. Oli muuten ärsyttävää ajella takaisin. Onkohan sitä tullut vanhaksi kun ei tahdo nähdä pimeässä vesisateisessa kelissä enää tuulilasia pidemmälle?

Ohjelmassa oli sekalaisia purkuhommia niin paljon kuin sielu sietää. Yliahkeran talkoolaisenkin piti lähteä mukaan, mutta joutui perumaan aamulla tulonsa. No, enemmän eväitä mulle!

Kaiken maailman roinaa. Jotain pelastin, mutta aikaisemmista keikoista viisastuneena aika paljon meni suoraan kierrätykseen.

Keittiö avartui kummasti ja kaapitkin lähtivät kohtuullisen helposti irti. Sorkkarautaa ja oikeata tekniikka peliin. Ja voimaa, ilman ei pärjää ;)

Homma alkoi siivoamisella. Kaikki edellisen omistajan jäljiltä jäänyt irtotilpehööri säkkeihin ja autotalliin sateensuojaan, sama juttu huonekaluille, hellalle sekä seinästä irrotetuille kaapeille, hyllyille ja lämminvesivaraajalle (myöhemmin lämminverivarsa).

Siivoamisen jälkeen uskaltauduin varovasti lämmittämään puuhellaa. Hyvin varsinainen hellan puoli pelitti, mutta miten helkkarissa tuo uunin puoli pitäisi lämmittää kun siinä ei ole ilmanottoaukkoja ollenkaan? Luukku auki vai, häh? Kämppä muuttui savusaunaksi uunin veto-ongelmien takia, ulkohommiin siis ja läpiveto päälle.

Kuistilla haisi ihan mielettämän pahalta. Kuvittelin sen olevan kosteuden aiheuttamaa käryä, mutta purkuoperaation aikana mieli muuttui: hiirenpaskaa oli kaikkialla paitsi ampiaispesissä. Kuisti oli rakennettu kovalevystä. Kovalevy on maailmankaikkeuden yksi huonoimmista rakennusaineista: ei pysy muodossaan, päälle tapetointi aiheuttaa inhottavia repeämiä kosteuselämisen takia, maalaaminen ei peitä naulankantoja tai saumoja ja purkaminen hoituu usein kynnenpään kokoisina paloina koska nauloja on sentin välein näin muutamia luetellakseni. Mutta on se halpaa!

Hiiret olivat tehneet kattolevyn alle pesän kuusenkoristeista ja narusta. Molempia oli varmaan lähemmäs kymmenen metriä. Miten ihmeessä ne oli saatu kuskattua tuonne?

Katon purkamisen jälkeen hiirenpaskaa ja paperisilppua oli vähän muuallakin kuin lattialla. Niska, korvat, silmät, nenä.... Hitto mitkä haju, papanoita oli tuhansia.

Lopputuloksena saimme läpituulettuvan kuistin!

Kuisti pääsi samassa rytäkässä eroon ulkovuorestaan, parista komerosta, huokolevystä ja lopulta lattiastakin. Ihme kyllä runkorakenteet olivat kovia  vaikka ulkovuori oli pahimmillaan 10cm maan sisällä. Reilun parin tunnin rykäisyksi ihan ok. Rakentamiseen meneekin sitten vähän enemmän aikaa. Seuraavaksi päivän paras homma: makkarat grilliin. Vähäisellä käytöllä ollut raclette-grilli pääsi tiristämään talkoomakkaroita.

Makkaranpaiston jälkeen sisähommia. Huomasin perustavaa laatua olevan ongelman: 20m2 mökissä ei ole tilaa ilman jatkuvaa työkalujen ja romujen siirtämistä. Puolen tunnin ähkimisen jälkeen lattian kimppuun: Lautarakenteiselta puolelta paljastui upea lattia, mattokin lähti parissa minuutissa irti. Hirsirakenteisen puolen lattia oli liimattu jollain ihmeliimalla siten, että puun pinta lähti maton mukana. Voi surkeus!

Ihan komea ja hiontakelpoinen puulattia toisella puolella, muovimatto irtosi helposti.

Bostikin poikien liima repii puulattiasta pinnan pois. Ensi kerralla kokeillaan lämmittämistä kuumailmapuhaltimella.

Yhteenvetona kuitenkin hyvä ja aikaansaava päivä. Ei mitään suurempia vastoinkäymisiä, katsotaan jos lattiankin pystyisi vielä pelastamaan....

Keittiösuunnittelua Ikean ohjelmalla

Tänään ei jaksa ajella tontille, koska siellä ei ehtisi olemaan kuin muutaman tunnin. Purkuhommia olisi kyllä jonoksi asti, mutta suunnitellaan nyt ensin vähän köökkiä. Koko yö meni sängyssä pyöriessä. Joulu on saanut selkeästi unirytmin aivan sekaisin ja päähän pukkasi vain suunnitelmia keittiöistä, purkujärjestyksestä, pintamateriaaleista ja työn eri toteutustapoihin kuluvasta ajasta ja rahasta. No, tämä on aika tyypillistä silloin kun innostun jostakin. Isoin mietintä liittyy seiniin ja sisäkattoon: puretaanko sisäpuolen huokolevyt ja katto? Tämä tarkoittaisi rutosti lisää töitä ja kohtalaisen uudet sähkötkin menisi kokonaisuudessaan uusiksi.

No, aloitetaan nyt kuitenkin keittiöstä. Keittiö on pieni, rikkonainen ja hankala: kahdella seinällä ikkunat, iso oviaukko ja puuhella. Puuhella on toki plussaa, mutta ei tuonne mitään ihan mahdottoman suurta keittiötä saa sen takia rakennettua. Nurkista löytyy jo ylimääräisenä siistit, lähes uutta vastaavat, sähköhella ja jenkkikaappi jotka saavat päätyä projektin käyttöön. Lisäksi on sopiva pätkä tummaa työtasoa ja hana. Keittiö on kallein osa mitä tahansa taloa. Moni saa siihen uppoamaan kymppitonnikaupalla rahaa. Hyvällä valmistautumisella ja suunnittelulla saattaa säästää pitkän pennin, puhumattakaan siitä että jokin kodinkone tai kaapisto päätyisivätkin väärälle paikalle ja niitä jouduttaisiin siirtämään tai jopa jättämään tyhmästi.

Puuhellan takia tilaan mahtuu rajallinen määrä kaapistoja. Liesi päätettiin siirtää nykyisestä paikastaan puuhellan viereen, ainakin näin alustavasti. Pitää vielä tarkistaa, että ne saadaan samalle korkeudelle.

Ohjelmaan syötetään huoneen mitat, ikkunat ja muut tiedot. Kohtuullisen näppärää.

Käytin suunnitteluun Ikean keittiönsuunnitteluohjelmaa, koska sen avulla saa valmiit listat tuotenumeroineen tulostettua. Ihan täydellistä suunnitelmaa sillä ei saanut tehtyä, koska se vaatii lieden viereen 40cm työtasoa, eikä esim. mikroa saanut sijoitettua suunnitellulle paikalle jenkkikaapin päälle. Lisäksi puuhellan taakse nurkkaan voisi lätkäistä vaikka näppäriä Ikean ritilähyllyjä, kestävät kuumaa ja niistä voi rokottaa vaikka paljon kaappitilaa vieviä pannuja ja kattiloita.

Ikean kaapeista on asennuskokemusta kahden keittiön verran ja jokusia säilytysratkaisuja päälle. Kokemusta on myös useammasta muusta firmasta. Ehkä hieman yllättävästi Ikean keittiöissä on ehdottomasti paras hinta-laatu-suhde. Ihan jokainen osa on löytynyt paketeista ja kokoamiseen on selkeät ohjeet. Lastulevy on jämäkkää ja reunanauhoitus on laadukas. Ainoat hankalat koottavat ovat olleet integroitavat kodinkoneet kaappeineen. Muiden edullisten valmistajien keittiöissä on ollut epäselvät tai jopa väärät kokoamisohjeet, osia on puuttunut joka ikinen kerta tai oikean osan etsimiseen on mennyt enemmän aikaa.

Ohjelma näyttää kuvan keittiöstä sekä ylhäältä että sivuilta.

Tuoteluettelokaan ei ole täydellinen, enkä sitä halunnutkaan. Tämä on vasta alustava versio ja suunnitelmat tarkentuvat varmasti vielä. Hintahaitari kuitenkin saadaan jo tästä. Koska itseltäni löytyy jo työtaso, uusi hana ja jalkoja kaappeihin, niin muodostuu kaappihässäkän loppusummaksi noin 500e.

Näppärin on tämä tuotelista. Kaikki tietänevät Ikean "kerää itse ruuvi kerrallaan" -metodin, joten tästä on oikeasti apua.

Kaiken tuhon alku - remppaprojekti alkaa

Ostimme "kesämökin" jolla kävimme tänään ensimmäisen kerran ilman maksettua opastusta: noin 20m2 sisätiloja, huussi, pari varastoa ja kahden naapurin puolella oleva kauhistuttavan ulkonäön omaava autotalli. Ei peseytymismahdollisuuksia, ei järveä. Asfalttitie perille, sähkö- ja puhelinliittymät sekä kaivo löytyy. Likavesille on imeytyskaivo, vesivessaa ei ole. Varsinaisessa mökissä on hirsirunko vanhemmalla puolella ja lautarakenteinen lisäosa. Pienessä ja ahtaassa eteisessä haisee kostealta, ikkuna on rikki, ulko-ovi vielä pahemmassa kunnossa, vuorilaudat pehmeät ja lattia kolmessa eri tasossa. Katon korkeus on 202cm. Eikä tässä vielä kaikki: koko komeus on sijoitettu 300m2 tontille, eli rakennusoikeutta on käsittämättömät 45m2. Mutta kun halvalla sai niin piti ostaa.

Vielä ei ole selkeätä kuvaa siitä mitä tälle tehdään. Katsotaan saadaanko vakituiseen asuinkäyttöön vai askarrellaanko kesäpaikka. Se on kuitenkin selvää, että vastoinkäymisiä paikan kanssa tulee eteen useampia. Niiden kanssa pitää vain elää.

Kuvien lisääminen on muuten helppoa tähän blogiin: napsautat vaan iBadillä kuvat ja heität ne sekaan. Paitsi että menevät ylösalaisin. Käännä ne 180 astetta. Taas ovat ylösalaisin. Tallenna ne eri tavalla: perkele vieläkin ylösalaisin. Kierrä myötäpäivään -nappia pitää loogisesti painaa neljä kertaa, että saa 180 astetta kuvaa käännettyä. Ja tämäkin siis vain yhdessä paikassa. Ja sitten kun ne saa käännettyä kymmenennellä yrittämällä, niin kone kaatuu.

Pohjakuva ja mitat. Vasemmanpuoleinen huone (keittiö) on hirsirunkoinen ja oikeanpuoleinen on lautarakenteinen. Kuisti on lähinnä mätä.

Tuvan pienempi huone.

Keittiö ja puuhella. Kaapissa on vesiautomaatti, saattaa jopa toimia!

Ulko-ovi kaipaa pientä laittoa. Kaatopaikalle.

Kauempaa katsottuna ihan siistin näköinen.

Katto on ehjä, piippukin aika hyvä.

Akkuna rikki, uusi lasi ja vähän maalia? Ehkä menee joku purkki kittiäkin. Kokonaisuudessaan ikkunat yllättävän hyvässä kunnossa.

Sähköä piisaa. Kuva keittiön toiselta seinältä.

Liiterin / huussin katto vetelee viimeisiään. Ihme jos ei talvella romahda.

Eikä huussi muutenkaan ole ihan "tikissä". Aikamoinen rytöpesä kun on ollut pitkään käyttämättömänä.

Matkoihin meni tänään 1,5h ja tekemiseen saman verran. Käytiin mittailemassa, kuvaamassa ja tutkimassa paikkoja vielä aikaisempaa paremmin. Eväätkin syötiin. Seuraavaksi on vuorossa kaiken purku, rakennuslupaviranomaisten kiusaaminen tyhmillä kysymyksillä ja remontin suunnitteleminen siten, ettei siihen mene a) loputtoman kauan aikaa b) kaikki omat ja pankin rahat c) mielenterveys.