Tänään meni kuusi tuntia remppaillessa ja taas 1,5 tuntia matkoihin. Oli muuten ärsyttävää ajella takaisin. Onkohan sitä tullut vanhaksi kun ei tahdo nähdä pimeässä vesisateisessa kelissä enää tuulilasia pidemmälle?
Ohjelmassa oli sekalaisia purkuhommia niin paljon kuin sielu sietää. Yliahkeran talkoolaisenkin piti lähteä mukaan, mutta joutui perumaan aamulla tulonsa. No, enemmän eväitä mulle!
 |
| Kaiken maailman roinaa. Jotain pelastin, mutta aikaisemmista keikoista viisastuneena aika paljon meni suoraan kierrätykseen. |
 |
| Keittiö avartui kummasti ja kaapitkin lähtivät kohtuullisen helposti irti. Sorkkarautaa ja oikeata tekniikka peliin. Ja voimaa, ilman ei pärjää ;) |
Homma alkoi siivoamisella. Kaikki edellisen omistajan jäljiltä jäänyt irtotilpehööri säkkeihin ja autotalliin sateensuojaan, sama juttu huonekaluille, hellalle sekä seinästä irrotetuille kaapeille, hyllyille ja lämminvesivaraajalle (myöhemmin lämminverivarsa).
Siivoamisen jälkeen uskaltauduin varovasti lämmittämään puuhellaa. Hyvin varsinainen hellan puoli pelitti, mutta miten helkkarissa tuo uunin puoli pitäisi lämmittää kun siinä ei ole ilmanottoaukkoja ollenkaan? Luukku auki vai, häh? Kämppä muuttui savusaunaksi uunin veto-ongelmien takia, ulkohommiin siis ja läpiveto päälle.
Kuistilla haisi ihan mielettämän pahalta. Kuvittelin sen olevan kosteuden aiheuttamaa käryä, mutta purkuoperaation aikana mieli muuttui: hiirenpaskaa oli kaikkialla paitsi ampiaispesissä. Kuisti oli rakennettu kovalevystä. Kovalevy on maailmankaikkeuden yksi huonoimmista rakennusaineista: ei pysy muodossaan, päälle tapetointi aiheuttaa inhottavia repeämiä kosteuselämisen takia, maalaaminen ei peitä naulankantoja tai saumoja ja purkaminen hoituu usein kynnenpään kokoisina paloina koska nauloja on sentin välein näin muutamia luetellakseni. Mutta on se halpaa!
 |
| Hiiret olivat tehneet kattolevyn alle pesän kuusenkoristeista ja narusta. Molempia oli varmaan lähemmäs kymmenen metriä. Miten ihmeessä ne oli saatu kuskattua tuonne? |
 |
| Katon purkamisen jälkeen hiirenpaskaa ja paperisilppua oli vähän muuallakin kuin lattialla. Niska, korvat, silmät, nenä.... Hitto mitkä haju, papanoita oli tuhansia. |
 |
| Lopputuloksena saimme läpituulettuvan kuistin! |
Kuisti pääsi samassa rytäkässä eroon ulkovuorestaan, parista komerosta, huokolevystä ja lopulta lattiastakin. Ihme kyllä runkorakenteet olivat kovia vaikka ulkovuori oli pahimmillaan 10cm maan sisällä. Reilun parin tunnin rykäisyksi ihan ok. Rakentamiseen meneekin sitten vähän enemmän aikaa. Seuraavaksi päivän paras homma: makkarat grilliin. Vähäisellä käytöllä ollut raclette-grilli pääsi tiristämään talkoomakkaroita.
Makkaranpaiston jälkeen sisähommia. Huomasin perustavaa laatua olevan ongelman: 20m2 mökissä ei ole tilaa ilman jatkuvaa työkalujen ja romujen siirtämistä. Puolen tunnin ähkimisen jälkeen lattian kimppuun: Lautarakenteiselta puolelta paljastui upea lattia, mattokin lähti parissa minuutissa irti. Hirsirakenteisen puolen lattia oli liimattu jollain ihmeliimalla siten, että puun pinta lähti maton mukana. Voi surkeus!
 |
| Ihan komea ja hiontakelpoinen puulattia toisella puolella, muovimatto irtosi helposti. |
 |
| Bostikin poikien liima repii puulattiasta pinnan pois. Ensi kerralla kokeillaan lämmittämistä kuumailmapuhaltimella. |
Yhteenvetona kuitenkin hyvä ja aikaansaava päivä. Ei mitään suurempia vastoinkäymisiä, katsotaan jos lattiankin pystyisi vielä pelastamaan....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti